DX-kuunteluun suunnattu VOACAP-keliennustepalvelu saanut uutta ilmettä ja uusia toimintoja

Olen pitkästä aikaa tehnyt merkittäviä uudistuksia lyhytaaltojen etenemistä ennustavalle VOACAP-sivustolleni, joka soveltuu erityisesti yleisradiokäyttöön niin DX-kuuntelijan kuin yleisradioasemien taajuussuunnittelun tarpeita ajatellen.

URL: www.voacap.com/hfbc/index.html

SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA

Tämä www-palvelu helpottaa huomattavasti VOACAP-ohjelman käyttöä siinä mielessä, että suurimmalle osalle syötearvoja on jo annettu sopivat oletusarvot, joten helpoimmillaan käyttäjä voi ainoastaan asetella lähetinpaikkakunnan ja vastaanottopaikan koordinaatit haluamalleen paikalle käyttäen Google Map -karttaa.

Kirjoitin jo lähes 15 vuotta sitten aiheesta pari artikkelia Radiomaailma-lehteen, joten tässä vaiheessa pieni kertaus saattaa olla tarpeen siitä, mistä VOACAP-ennusteista on kysymys:

1. VOACAP ennustaa kuuluvuuden signaali-kohinasuhteen avulla 
2. VOACAP taajuussuunnittelun työkaluna

Ennustepalvelun etusivulla Chart-valikosta voidaan valita VOACAP-tulosparametrigraafeja tai bandikohtaisia ennustegraafeja. Henkilökohtaisesti silti pidän eniten ennustesivusta, joka aukeaa painamalla "Detailed band-by-band analysis"-painiketta.  Ks. esimerkkisivun yläosaa alla olevassa kuvassa. Tuolta sivulta löytää todella kaiken ennusteeseen oleellisesti vaikuttavan tiedon. Helpottaakseni ennusteen kokonaiskuvan muodostamista sivun ylälaidassa on taulukkomuodossa esitetty signaali-kohinasuhteen mediaani (eli kuuluvuuden laatu 15 päivänä kuukaudessa) värein ja harmaita alueita esiintyy taulukossa silloin kun joko signaali-kohinasuhteen aladesiili (eli kuuluvuuden laatu 27 päivänä kuukaudessa) tai MUF-ennuste on mielestäni liian alhainen, vaikka muuten signaali-kohinasuhteen mediaani olisi kelvollinen.

SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA

Vastaanottopaikkakunnan osalta olen oletusarvoiksi valinnut parissa kohtaa suomalaisten DX-kuuntelijoiden oloja ajatellen ehkä liiankin konservatiiviset arvot. Esimerkiksi vastaanottopaikan kohinatasona on "Residential", vaikka meikäläisittäin sopiva arvo voisi olla jopa "Quiet". Lisäksi vastaanottoantenni on tyypillisesti parempi kuin pelkkä matkaradion piiska-antenni (Shortwave whip antenna). Toisaalta kuuluvuuden laadussa voidaan myös usein tinkiä niin, ettei vaadita "Standard broadcast"-tasoa, vaan tyydytään tasoon "Good". Kaikilla näillä muutoksilla on merkittävä vaikutus ennusteeseen.

QTH-valikoihin olen asettanut eri radioasemien koordinaatteja ympäri maailman. Osa näiden paikkakuntien antenneista on viime vuosien myllerryksissä purettu ja Google Maps -kuvissa näkyy pelkkää peltoa antennimastojen asemesta. En ole siltikään lähtenyt poistamaan näiden asemapaikkojen koordinaatteja luettelosta, sillä haluan säilyttää pienen osan muutoin katoavaa historiatietoa, hi!

Lähetysantenniksi olen valinnut oletusarvoksi VOA:n 17 dBi:n isotrooppisen antennin. Tällaista antenniahan ei ole edes olemassa, mutta VOACAP-kirjallisuudessa tuota näkee paljon käytettävän suunnittelun lähtökohtana. Palvelussa on suuri määrä todellisten verhoantennien ja muitakin, lähinnä radioamatöörien käytössä oleva antennimalleja. Mikäli on kiinnostunut yleisradioasemien käyttämistä antenneista enemmän, kannattaa tutustua tähän dokumenttiin:

https://www.itu.int/en/ITU-R/terrestrial/broadcast/HFBC/Documents/antcode.pdf

Dokumentissa kuvataan tyypillisimmät antennimallit ja esitetään niiden tyyppikoodit, joiden perusteella VOACAP-palvelun antennivalikosta voi valita mieleisensä antennin ennusteeseen.

Toinen asiaan kuuluva dokumentti on:

http://www.itu.int/en/ITU-R/terrestrial/broadcast/HFBC/Documents/RefTables/antenna.txt

Ohjelman oletuksena on, että antenni suunnataan aina lähettimestä suoraan määritettyä vastaanottopaikkaa kohti. Näinhän todellisuudessa ei ole, sillä verhoantennithan ovat kiinteitä rakennelmia ja niillä on hyvin todennäköisesti elävässä elämässä aivan toinen suunta kuin ennusteessa on käytetty.

Ennusteen etusivulla on mahdollista valita isoympyräreitti ns. lyhyen tien kautta (Short-path, oletus) tai pitkän tien kautta (Long-path). Tällä valinnalla on merkitystä ainoastaan Google Map -kartan punaisen yhteysviivan piirtämiselle. Kaikki ennusteet tehdään vain lyhyen tien kautta. Google Map -kartan punaisella yhteysviivalla on näkyvissä myös pieni punainen ympyrä, joka ilmoittaa kyseisen yhteysvälin maantieteellisen keskikohdan.

Lopuksi ennustesivulla on painike "All-year Grayline", jota painamalla palvelu laskee valitulle yhteysvälille aika tavalla erilaisia ns. grayline-etenemiseen vaikuttavia kellonaikoja. Tässä kohtaa ns. grayline-eteneminen ei tarkoita yksinomaan hämärävyöhykelinjaa pitkin tapahtuvaa etenemistä, vaan paljon laajempaa kokonaisuutta. En paneudu siihen tässä yhteydessä enempää, mutta tuota kannattaa kokeilla, sillä avautuvalla tulossivulla jokainen päivämäärä on hyperlinkki, jota painamalla avautuu uuteen välilehteen Google Map -kartta, johon on merkitty lasketut ajankohdat ja niitä painamalla hämärävyöhyke asettuu ko. kellonajan mukaiseen kohtaan maapallolla. Tätä palvelua voi hyvinkin hyödyntää esimerkiksi keskiaalloilla.

"All-year Grayline" -toiminto laskee valitulle yhteysvälille ns. grayline-etenemiseen
liittyviä kellonaikoja koko vuoden ajalta.
SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA

VOACAP P2P -sivulla uudistettu käyttöliittymä

Olen suunnitellut VOACAP:n yhteysvälien keliennustelaskentasivulle (http://www.voacap.com/p2p/index.html) uuden käyttöliittymän. Aiemman 24 tunnin ennustekellon asemesta tarjolla on nyt 15 erilaista ennustegraafia: REL (Circuit Reliability), SDBW (Signal Power eli signaaliteho) ja MUFday niin lyhyentien ja pitkäntien kautta sekä ennusteet (lyhyt tie ja pitkä tie) kaikkien bandien osalta. Bandikohtaisissa ennustegraafeissa on kaikissa lisäksi näkyvissä signaalitehon jakauma (ylädesiili, mediaani ja aladesiili). Tämä jakauma esitetään vain lyhyen tien yhteysväleille. Lisäksi nimesin uudelleen "Tri-Graph"-painikkeen: se on nyt "BxB" (Band-by-Band) eli kaikki 15 ennustegraafia esitettynä yhdellä sivulla.

VOACAP:n yhteysvälien keliennustelaskentasivun uusi käyttöliittymä. Valitse haluamasi graafi Chart-menusta. Suurenna kuvaa klikkaamalla.

Sain eilen illalla nopeasti kommentteja, että ennusteympyrää tulee ikävä. Valitettavasti ennusteympyrän huonona puolena on se, etten pysty helposti tarjoamaan näkyviin VOACAP:n muita tulosparametrejä, joilla ennustetta voisi saada entistä tarkemmaksi. 24 tunnin ennustekellossa käyttämäni data on tismalleen samaa kuin oletuksena nyt esille tulevassa ensimmäisessä "REL Short-Path"-graafissa. Tämä ennustekello on toistaiseksi vielä käytettävissä palvelun venäjänkielisellä sivulla.

Itse käyttäisin uusia graafeja siten, että ensiksi tutkin valitulta yhteysväliltä oletuksena olevan REL:n (eli kusotodennäköisyyden) ja sitten signaalitehon (SDBW). Kun olen löytänyt tunnin ja bandin, jolla molemmat arvot ovat korkealla, siirryn ko. bandin yksityiskohtaisempaan ennusteeseen. Tuossa graafissa kiinnittäisin ensimmäisenä huomiota MUFday-kuvaajaan eli millä todennäköisyydellä käytettävä taajuus on laskennallisen MUF (Maximum Usable Frequency)-taajuuden alapuolella. Tämä ilmoitetaan prosentteina. Jos MUFday-lukema on alle 50%, odotukset eivät ole korkealla. Sen jälkeen tutkitaan, miten signaaliteho jakautuu. Liian leveä jakauma voi olla merkki siitä, ettei VOACAP  osaa oikeasti sanoa, millaista signaalitehoa on odotettavissa. MUFday ja signaalitehon jakauma kulkevat tässä kohden tyypillisesti käsi kädessä.

Signaalitehon jakauma näkyvissä uusissa VOACAP-graafeissa

Uudet VOACAP:n yhteysväligraafit (www.voacap.com/p2p/index.html > Tri-Graph) ottivat taas askelen eteenpäin. Tällä kertaa bandikohtaisissa graafeissa näkyy vaaleanharmaalla signaalitehon ennustettu jakauma, joka lasketaan ainoastaan lyhyentien yhteyksille kolmen VOACAP:n tulosparametrin avulla: SDBW, SDBW10 ja SDBW90.

SDBW eli signaalitehon mediaani (50%) on kauan ollut mukana kuvioissa, mutta kaksi viimeksimainittua ei ole juuri näkynyt yhdessäkään VOACAP-pohjaisessa palvelussa (lukuunottamatta aitoa ja alkuperäistä VOACAP-ohjelmaa). SDBW10 (eli nk. ylädesiili) tarkoittaa signaalitehoa 10% eli kolmena päivänä kuukauden päivistä, ja vastaavasti SDBW90 (eli nk. aladesiili) 90% eli 27 päivänä kuukauden päivistä. Valitettavasti VOACAP ei kerro, mitkä päivistä ovat hyviä ja mitkä huonoja. Nyt otin nämä parametrit käyttöön graafeissa, jolloin nähdään, miten ennustettu signaaliteho jakautuu kullakin tunnilla bandeittain. Signaaliteho esitetään graafeissa nyt S-mittariyksiköin eikä dBW:ein eli desibelimääränä suhteessa wattiin :)

Jutun juoni on siis siinä, että liian laaja-alainen signaalitehon jakauma itse asiassa tarkoittaa sitä, ettei VOACAP-ohjelmalla ole oikein hyvää käsitystä siitä, missä mennään. Sen vuoksi pelkästään mediaanitason SDBW-pohjaiset ennusteet eivät nekään välttämättä anna signaalin etenemisestä kokonaisvaltaista kuvaa.

Liian leveä signaalinjakauma (kuten kuvassa) klo 4 UTC on viite siitä, ettei VOACAP pysty oikein hyvin kertomaan, missä mennään. Harmaa alue esittää koko signaalitehon jakauman SDBW10:stä SDBW90:een eri tunneilla. Näkyvissä on myös SDBW eli signaalitehon mediaani vihreänä kuvaajana.

Tee-se-itse Bouvetin keliennuste (2018)

Tällä ohjeella on kaksi tarkoitusta:

• näyttää vaihe vaiheelta, kuinka VOACAP Online Point-to-Point (P2P) -keliennustepalvelua käytetään
• miten palvelusta saatavia tuloksia voidaan tulkita.

Tässä esityksessä hyödynnän uutta ns. "Tri-graph"-palvelua, missä esitetään vuorovaikutteisina graafeina VOACAP:n REL- (yhteyden todennäköisyys), S DBW- (signaaliteho) ja MUFday- (todennäköisyys sille että operointitaajuus on MUF:n alapuolella) tulosparametreja.

Palvelu on osoitteessa: www.voacap.com/p2p/index.html

Syötetietojen asettaminen palveluun

Alla olevasta kuvasta selviää vaihe vaiheelta, miten palveluun syötetään

• TX:n (lähetinpaikkakunnan) tiedot (nimi, koordinaatit, antenni ja teho) - kuvan kohdat 1 ja 2.
• RX:n (vastaanottopaikkakunnan) tiedot (lokaattori, josta saadaan koordinaatit ja antenni) - kuvan kohdat 3 ja 4.
• kalenteritiedot niin että oikea kuukausi ja vuosi on asetettu ennusteen laskentaa varten - kuvan kohdat 5 ja 6.

Tämän palvelun pieni heikkous on siinä, että valittua TX- ja RX-antennia käytetään kaikilla taajuuksilla 80M:stä 10M:een! Näinhän ei todellisuudessa ole.

SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Heti kun tiedot on syötetty, palvelu laskee silmänräpäyksessä 24 tunnin ennusteen ympyrämuodossa (kuvan kohta 7). Valitettavasti tämä ennuste kertoo vain VOACAP:n REL-parametrin tiedot. Ennusteympyrän hyvänä puolena on se, että sillä saa nopean yleisnäkymän kelien muuttumisesta, mutta se ei kelpaa tarkempaan analyysiin kahdesta syystä:

1. se ennustaa yläbandin kelin (eli käytännössä MUF:n ylittävät taajuudet) liiankin optimistisesti, vaikka signaalitehoa ei olisi nimeksikään. Tästä syystä MUFday-graafi (ja S DBW-graafi) on tarpeen, että nähdään, millä todennäköisyydellä operointitaajuus on MUF.n alapuolella. Kun operointitaajuus siirtyy MUF:n yläpuolelle, sen signaaliteho heikkenee melko nopeasti.
2. se ennustaa alabandin kelin, varsinkin yli 6000-7000 km:n yhteysväleillä, liiankin pessimistisesti. Tästä syystä  SDBW:tä eli signaalitehoa kuvaava graafi on osoittautunut hyväksi ohjenuoraksi eli jos VOACAP ennustaa signaalitehoa, sitä voidaan käyttää silloin pikemminkin ennusteisiin kuin pelkkää SNR- tai REL-tulosparametriä. Edellytyksenä toki on, että RX-paikassa on matala kohinataso.

Uusi kolmen graafin tulospalvelu ("Tri-graph") saadaan näkyville painamalla "Tri-graph"-painiketta (kuvan kohta 8).

Mutta ennen kuin esittelen uutta tulospalvelua tarkemmin, katsotaan vielä, millaisia graafeja saa kun painaa painiketta "1-month prediction", joka on VOACAP:n P2P-palvelun alkuperäinen tulospalvelu.

Circuit Reliability eli VOACAP:n REL-parametri.
Tähän graafiin pätevät samat lainalaisuudet kuin 24 tunnin ennusteympyrään palvelun etusivulla.
Tässä graafissa MUF-kuvaaja näkyy mustana.

Signal Strength eli VOACAP:n S DBW (Signal Power) -parametri.
Tämä auttaa hahmottamaan alabandien keliä paremmin.

Tri-graph-grafiikkaan...

"Tri-graph"-painiketta painamalla lasketaan siis REL-, S DBW- ja MUFday-graafit, mutta ne esitetään vuorovaikutteisina kuvaajina, jolloin on helpompi hahmottaa eri taajuuksien käyttäytyminen.

Itse olen havainnut, että tulosgraafeja kannattaa tutkia kolmesta näkökulmasta:

1. Alabandien taajuudet: 80M, 60M, 40M ja 30M omana ryhmänä
2. Yläbandien taajuudet: 17M, 15M, 12M ja 10M omana ryhmänä
3. Ala- ja yläbandien väliin jäävä alue: käytännössä 20M (joka osin käyttäytyy kuin alabandit, mutta osin sitten ei.)

Oletusarvoisesti kaikissa kolme graafissa näkyvät samalla kertaa kaikki 9 taajuuskuvaajaa.
Värien selitteet (bandit) selviävät graafin oikeasta sivusta.
SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Alabandien taajuudet

Tämä on alabandien S DBW eli signaalitehograafi.
SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Lähdetään liikkeelle alabandeista. Pelkästään alabandien kuvaajat jää näkyviin, kun piilottaa yläbandien kuvaajat - tässä tapauksessa 20M-10M. Piilottaminen tapahtuu klikkaamalla ko. bandin väriä yllä olevan punaisen alueen sisällä. Piilotetun kuvaajan saa esille klikkaamalla ko. bandin väriä uudelleen.

Yllä olevasta  SDBW-graafista nähdään että alabandit 80M:stä 30 M:een toimivat todella hyvin. Yhteysvälin maantieteellisen keskikohdan tähtitieteellinen keskiyö on n. 23:30 UTC, mikä ajankohta voisi olla sopivin myös 160M:lle.

Tutkitaan vertailun vuoksi vastaavaa REL-graafia alla:

Tämän kuvan REL-parametri ei anna 80M:lle, saati 160M:lle paljon toivoa.
Totuus on tarua/ennustetta ihmeellisempää.
SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Yläbandien taajuudet

Siirrytään sitten yläbandeille: piilotetaan graafeista alabandien kuvaajat ja tuodaan näkyviin yläbandien kuvaajat. Yläbandin kelin ennustamiseksi tarvitaan REL-,  SDBW- ja MUFday-graafien yhteistulkintaa.

Taajuuskuvaajiin ilmestyy tuntikohtaiset vertailuarvot kun hiirtä liikuttaa graafin päällä.
Tässä yläbandien REL-graafi yhteyden onnistumisesta asteikolla 0-100 %.
SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Tässä yläbandien MUFday-graafi. MUFday-graafi esittää prosentuaalisia todennäköisyyksiä.
SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Yläbandien signaalitehograafi (S DBW). Kovasti muut graafit antavat pienen pientä toivoa 10M:lle mutta tämän graafin mukaan mediaani-signaaliteho on kuitenkin niin syvällä kohinarajan alapuolella, ettei taida kusoa syntyä -- ei ainakaan valituilla antenneilla ja tehoilla. Kaikkia kolme graafia tuleekin tulkita yhdessä paremman käsityksen saamiseksi.
SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Ala- ja yläbandien väliin jäävä alue: 20M

Lopuksi tutkitaan 20M:n aluetta, joka tuntuu osittain käyttäytyvän kuin alabandit, mutta ei sitten kuitenkaan. Se on pikemminkin sekalainen yhdistelmä niin alabandien kuin yläbandien käyttäytymistä...

SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Yllä olevasta kuvassa näkyy yhtä aikaa niin signaaliteho- kuin MUFday-graafi. Kuvaa voisi tulkita siten, että 20M aukeaa hetkeksi aamulla auringonnousun jälkeen ja hiukan pitemmäksi hetkeksi illalla ennen Bouvetin auringonlaskua.

Loppukaneettina voi varmaan sanoa, että tämän esimerkin pohjalta pystynee luomaan itselleen hyvinkin yksityiskohtaisia ennusteita joko esitetyn alabandi/yläbandi-jaon perusteella tai jopa ihan bandikohtaisesti mille yhteysvälille hyvänsä.

VOACAP Online Point-to-Point (P2P) User Manual (May 1, 2017 Edition)

(julkaistu aiemmin OHDXF:n reflektorilla)

Vapun kunniaksi kirjoitin VOACAP Online Point-to-Point -palvelun käyttöohjeen uusiksi - tosin Lontoon kielellä. Aiempi käyttöohje oli auttamattomasti vanhentunut ja palveluun on viime aikoina tullut paljon uutta toiminnallisuutta - siksi uusi käyttöohjekin on tarpeen. Ohjeen huolellinen sisäluku toivottavasti avaa palvelun sielunelämää tarpeellisen määrän :)

Käyttöohjetta on kevään ja kesän aikana täydennetty varsinkin P2P-graylinen palvelun osalta paljonkin.

URL:
http://voacap.blogspot.fi/2017/05/voacap-online-point-to-point-p2p-user.html

VOACAP-peittokarttapalvelussa uusi karttatyyppi

(julkaistu aiemmin OHDXF:n reflektorilla)

Lisäsin VOACAP-peittokarttapalveluun (www.voacap.com/area/) mahdollisuuden valita kahden eri peittokarttatyypin väliltä. Oletuksena peittokartat ovat kuvanneet ja vastakin VOACAP:n REL-tulosparametriä eli todennäköisyyttä kuson onnistumiseen.

Kuitenkin tiedämme, että REL-arvot ennustetaan pitemmillä välimatkoilla todella konservatiivisesti mitä alemmille taajuuksille mennään, vaikka ohjelma ennustaa signaalitehoa (S DBW). Tästä syystä lisäsin mahdollisuuden valita kartaksi myös S DBW eli signaalitehoa kuvaavan karttatyypin. Kyse on mediaani-signaalitehosta, ja näitä arvoja voidaan ilmoittaa myös S-mittariarvoina, lisätietoja: http://www.voacap.com/s-meter.html

Käyttäkääpä tuota uutta tyyppiä kun laskette keliennusteita sinne Bouvetin suuntaan 80 M:llä ja muutenkin alabandeilla :)

VOACAP P2P -yhteysväliennustepalvelussa saatavana kerralla koko vuoden kattavat HF-ennusteet

(julkaistu aiemmin OHDXF:n reflektorilla)

Yleisön pyynnöstä tein VOACAP Onlinen yhteysväliennustepalveluun (http://www.voacap.com/p2p/index.html) lisätoiminnon -- All-year prediction --, jonka avulla pystyy yhdellä painalluksella laskemaan tietylle yhteysvälille ennusteet koko vuoden ajalle eli tammikuusta joulukuuhun. Vuosiluku luetaan Google Maps -kartan alla olevasta kalenterista.

Ennustetulokset esitetään taulukkomuodossa samalla tavalla kuin VOACAP DX Charteissa (www.voacap.com/dx.html) 80 metristä 10 metriin. Tulossivun ylä- ja alareunassa on väriasteikko, josta näkee, mikä väri vastaa mitäkin yhteystodennäköisyyttä. Nämä ennustetaulukot ovat vuorovaikutteisia siinä mielessä, että viemällä hiiren mihin hyvänsä taulukon solun päälle, esiin tulee tuon kyseisen ajan/taajuuden yhteystodennäköisyys ja signaalinvoimakkuus VOACAP:n SDBW- eli (mediaani-)signaalitehoarvona. Erityistä taulukoissa on, että värilliset ruudut ilmoittavat yhteyden todennäköisyyden ja harmaat ruudut sen, että todennäköisyys on nolla, mutta signaaliteho saattaisi olla juuri ja juuri kohinassa tai sen yläpuolella. Näitä harmaita ruutuja on tyypillisesti alemmilla taajuuksilla, joilla VOACAP:n REL-ennusteet ovat melko konservatiivisia.

Ainoat ennusteet mitä Bouvetille tarvitaan :)

Taulukon kaksi viimeistä riviä, jotka on merkitty "TX" ja "RX," näyttävät kyseisen paikkakunnan päivän ja yön määrän. Harmaa alue on yötä ja valkoinen päivää. Viemällä hiiren TX- ja RX-tekstien päälle, esiin tulevat tarkemmat Auringon nousu- (SR) ja laskuajat (SS). Ajat on laskettu joka kuukauden 15. päivälle.

Yhteysväliennustepalvelun kaikkia syötearvoja voi muuten käyttää paitsi itseannettavaa auringonpilkkulukua (SSN). Auringonpilkkuluku asetetaan NOAA:n ennusteiden mukaisesti automaattisesti kullekin kuukaudelle erikseen.

Tämän lisätoiminnon myötä yhteysväliennustepalvelussa on näin neljä eri tapaa tutkia ennusteita: ensiksi syötesivulla on yhteystodennäköisyyttä kuvaava 24 tunnin ennustekello, toisaalta tarkemman valitun kuukauden yhteystodennäköisyys- ja signaalivoimakkuusgraafin saa, kun painetaan painiketta "1-month prediction". Kolmantena ovat nämä uudet koko vuoden kattavat yhteysväliennustetaulukot ("All-year prediction"), joissa yhdistyvät yhteystodennäköisyydet, signaalitehot ja Auringon nousu- ja laskutiedot. Neljäntenä ovat yhteysvälin koko vuoden grayline-ennusteet ("All-year grayline").