DX-kuunteluun suunnattu VOACAP-keliennustepalvelu saanut uutta ilmettä ja uusia toimintoja

Olen pitkästä aikaa tehnyt merkittäviä uudistuksia lyhytaaltojen etenemistä ennustavalle VOACAP-sivustolleni, joka soveltuu erityisesti yleisradiokäyttöön niin DX-kuuntelijan kuin yleisradioasemien taajuussuunnittelun tarpeita ajatellen.

URL: www.voacap.com/hfbc/index.html

SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA

Tämä www-palvelu helpottaa huomattavasti VOACAP-ohjelman käyttöä siinä mielessä, että suurimmalle osalle syötearvoja on jo annettu sopivat oletusarvot, joten helpoimmillaan käyttäjä voi ainoastaan asetella lähetinpaikkakunnan ja vastaanottopaikan koordinaatit haluamalleen paikalle käyttäen Google Map -karttaa.

Kirjoitin jo lähes 15 vuotta sitten aiheesta pari artikkelia Radiomaailma-lehteen, joten tässä vaiheessa pieni kertaus saattaa olla tarpeen siitä, mistä VOACAP-ennusteista on kysymys:

1. VOACAP ennustaa kuuluvuuden signaali-kohinasuhteen avulla 
2. VOACAP taajuussuunnittelun työkaluna

Ennustepalvelun etusivulla Chart-valikosta voidaan valita VOACAP-tulosparametrigraafeja tai bandikohtaisia ennustegraafeja. Henkilökohtaisesti silti pidän eniten ennustesivusta, joka aukeaa painamalla "Detailed band-by-band analysis"-painiketta.  Ks. esimerkkisivun yläosaa alla olevassa kuvassa. Tuolta sivulta löytää todella kaiken ennusteeseen oleellisesti vaikuttavan tiedon. Helpottaakseni ennusteen kokonaiskuvan muodostamista sivun ylälaidassa on taulukkomuodossa esitetty signaali-kohinasuhteen mediaani (eli kuuluvuuden laatu 15 päivänä kuukaudessa) värein ja harmaita alueita esiintyy taulukossa silloin kun joko signaali-kohinasuhteen aladesiili (eli kuuluvuuden laatu 27 päivänä kuukaudessa) tai MUF-ennuste on mielestäni liian alhainen, vaikka muuten signaali-kohinasuhteen mediaani olisi kelvollinen.

SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA

Vastaanottopaikkakunnan osalta olen oletusarvoiksi valinnut parissa kohtaa suomalaisten DX-kuuntelijoiden oloja ajatellen ehkä liiankin konservatiiviset arvot. Esimerkiksi vastaanottopaikan kohinatasona on "Residential", vaikka meikäläisittäin sopiva arvo voisi olla jopa "Quiet". Lisäksi vastaanottoantenni on tyypillisesti parempi kuin pelkkä matkaradion piiska-antenni (Shortwave whip antenna). Toisaalta kuuluvuuden laadussa voidaan myös usein tinkiä niin, ettei vaadita "Standard broadcast"-tasoa, vaan tyydytään tasoon "Good". Kaikilla näillä muutoksilla on merkittävä vaikutus ennusteeseen.

QTH-valikoihin olen asettanut eri radioasemien koordinaatteja ympäri maailman. Osa näiden paikkakuntien antenneista on viime vuosien myllerryksissä purettu ja Google Maps -kuvissa näkyy pelkkää peltoa antennimastojen asemesta. En ole siltikään lähtenyt poistamaan näiden asemapaikkojen koordinaatteja luettelosta, sillä haluan säilyttää pienen osan muutoin katoavaa historiatietoa, hi!

Lähetysantenniksi olen valinnut oletusarvoksi VOA:n 17 dBi:n isotrooppisen antennin. Tällaista antenniahan ei ole edes olemassa, mutta VOACAP-kirjallisuudessa tuota näkee paljon käytettävän suunnittelun lähtökohtana. Palvelussa on suuri määrä todellisten verhoantennien ja muitakin, lähinnä radioamatöörien käytössä oleva antennimalleja. Mikäli on kiinnostunut yleisradioasemien käyttämistä antenneista enemmän, kannattaa tutustua tähän dokumenttiin:

https://www.itu.int/en/ITU-R/terrestrial/broadcast/HFBC/Documents/antcode.pdf

Dokumentissa kuvataan tyypillisimmät antennimallit ja esitetään niiden tyyppikoodit, joiden perusteella VOACAP-palvelun antennivalikosta voi valita mieleisensä antennin ennusteeseen.

Toinen asiaan kuuluva dokumentti on:

http://www.itu.int/en/ITU-R/terrestrial/broadcast/HFBC/Documents/RefTables/antenna.txt

Ohjelman oletuksena on, että antenni suunnataan aina lähettimestä suoraan määritettyä vastaanottopaikkaa kohti. Näinhän todellisuudessa ei ole, sillä verhoantennithan ovat kiinteitä rakennelmia ja niillä on hyvin todennäköisesti elävässä elämässä aivan toinen suunta kuin ennusteessa on käytetty.

Ennusteen etusivulla on mahdollista valita isoympyräreitti ns. lyhyen tien kautta (Short-path, oletus) tai pitkän tien kautta (Long-path). Tällä valinnalla on merkitystä ainoastaan Google Map -kartan punaisen yhteysviivan piirtämiselle. Kaikki ennusteet tehdään vain lyhyen tien kautta. Google Map -kartan punaisella yhteysviivalla on näkyvissä myös pieni punainen ympyrä, joka ilmoittaa kyseisen yhteysvälin maantieteellisen keskikohdan.

Lopuksi ennustesivulla on painike "All-year Grayline", jota painamalla palvelu laskee valitulle yhteysvälille aika tavalla erilaisia ns. grayline-etenemiseen vaikuttavia kellonaikoja. Tässä kohtaa ns. grayline-eteneminen ei tarkoita yksinomaan hämärävyöhykelinjaa pitkin tapahtuvaa etenemistä, vaan paljon laajempaa kokonaisuutta. En paneudu siihen tässä yhteydessä enempää, mutta tuota kannattaa kokeilla, sillä avautuvalla tulossivulla jokainen päivämäärä on hyperlinkki, jota painamalla avautuu uuteen välilehteen Google Map -kartta, johon on merkitty lasketut ajankohdat ja niitä painamalla hämärävyöhyke asettuu ko. kellonajan mukaiseen kohtaan maapallolla. Tätä palvelua voi hyvinkin hyödyntää esimerkiksi keskiaalloilla.

"All-year Grayline" -toiminto laskee valitulle yhteysvälille ns. grayline-etenemiseen
liittyviä kellonaikoja koko vuoden ajalta.
SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA