Nämä ajat eivät kuitenkaan ole samoja nousu- ja laskuaikoja joita sanomalehdestä voi lukea, vaan auringon nousu ja lasku ionosfäärin D-kerroksessa ko. QTH:n yläpuolella, tarkemmin sanoen ne ajat kun aurinko on 6,596 astetta horisontin alapuolella noustessaan ja laskiessaan. Tuolloin auringon säteet kohtaavat D-kerroksen 45 km:n korkeudessa (myönnetään etten ole laiskana itse tätä laskenut vaan luotan kolmannen käden tietoon :) ). Tietenkin voidaan keskustella, mistä se D-kerros alkaa: jossakin kirjallisuudessa alareunan sanotaan olevan 60 km:ssä, jossakin toisessa 50 km:ssä. Valitsemani astemäärä on sama mitä käytetään GeoClockissa.
 |
| Auringon nousu- ja laskuajat (TX SR-SS ja RX SR-SS) Google-kartan alapuolella VOACAP Onlinessa. Ajat ovat UTC-aikaa. |
Kannattaa huomata että kun vertaa näitä nousu- ja laskuaikoja VOACAP-ennusteeseen, niin ennuste kattaa kaikki kyseisen kuukauden päivät kun taas nousu- ja laskuajat ovat kyseiselle päivälle. Kuukauden aikana voi nousu- ja laskuajoissa olla suuriakin eroja joillakin leveysasteilla. Samoin jos tutkii ennustegraafia eikä 24 tunnin ennusteympyrää, sielläkin huomaa eroja. Ennustegraafin alla on esitetty päivän ja yön ajanjaksot TX:n ja RX:n osalta, ja auringon nousu ja lasku on laskettu kuukauden 15. päivän mukaan normaalin auringonnousu- ja -laskukäsityksen mukaan.
Joissakin tapauksissa nousu- ja laskuaikakenttiin saattaa tulla merkintä "--:--". Tämä tarkoittaa, että laskentaa ei voida suorittaa, jolloin aurinko ei siis nouse tai laske D-kerroksessa lainkaan.
Pystyn lisäksi näyttämään nousu- ja laskuajat myös horisontin tasolla (eli ns. normaali auringon nousu/lasku) ja/tai ionosfäärin F-kerroksen alareunaan (200 km) ja jos noihin on mielenkiintoa, laitan nekin näkyviin. Kommentteja?
Loput muutoksista ovat todella pieniä: TX- ja RX-antennivalikoimaan on lisätty 17 dBi:n isotrooppinen antenni, jossa siis kaikissa lähtökulmissa on 17 dBi:n vahvistus (myös aivan alimmissa lähtökulmissa, joten tarkkana saa olla ettei tule yltiöoptimistista ennustetta :) ). Ennustegraafissa vaihdoin MUF-käyrän värin punaisesta mustaksi, jolloin käyrän erottuminen muiden värien joukosta pitäisi olla nyt parempi.
Lopuksi voin suositella Steven G0KYA valmistamaa esitystä grayline-kelistä LF/HF-alueilla. Steve on tätä nykyä Ison-Britannian radioamatööriliiton (RSGB) kelitutkimusjaoston (Propagation Studies Committee) puheenjohtaja. Tämä PDF-muotoinen esitys on osoitteessa:
http://www.infotechcomms.co.uk/RSGB_presentation_greyline.pdf
Tässä jo 12 vuotta vanhassa esityksessä Steve puhuu grayline-kelistä (eteneminen alabandilla terminaattoria eli päivänvalonrajaa [tai hämärävyöhykettä] pitkin) ja erityisesti kelistä, jossa joko TX tai RX on hämärävyöhykkeellä mutta vasta-asema on pimeän (tai jopa valoisan) alueella (= trans-terminator enhancement). Itse olen mielessäni ajatellut molempien ilmiöiden kuuluvan höllästi termin "grayline-eteneminen" piiriin mutta asian voi nähdä toisinkin ... Ehdottoman suositeltavaa lukemista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti