Kun asiaa vähääkään tarkemmin miettii, niin itse asiassa valmistautuminen mihin tahansa maailmanlaajuiseen kilpailuun tai DX-retkikunnan operointisuunnitelman tekeminen vaatii huolellista keliennusteiden analysoimista. Näistä ennusteista näkee nopeasti, milloin ja millä bandeilla keli on auki haluttuun suuntaan sopivalla signaalinvoimakkuudella niin että saadaan aikaan kunnon "kusokattila", milloin kannattaa hyödyntää arvokkaat pitkäntien avaukset ja milloin pitää keskittyä tietyn maantieteellisen alueen (kilpailuissa vaikka tiettyjen zonejen) workkimiseen, vaikka keli olisi auki samaan aikaan muuallekin.
Toisin sanoen koko workkiminen pohjimmiltaan perustuu kelien optimaaliseen hyödyntämiseen, siihen että ollaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Näin ollen mitä paremmat ennusteet ovat käytössä, sitä paremmat ovat lähtökohdat operointitaktiikan luomiselle.
Valitettavasti tähän mennessä ei ole kuitenkaan ollut vapaasti käytettävää VOACAP-pohjaista palvelua, jolla pystyisi helposti tekemään ja jalostamaan ennusteita yhtä helposti kuin W6ELProp-ohjelmalla. CTU:n jälkeen kuitenkin innostuin pohtimaan asiaa ja rakensin VOACAP Propagation Plannerin. Koko konsepti elää kuitenkin koko ajan, mutta tässä kuvataan kirjoitushetken tilannetta.
VOACAP Propagation Planner on ilmainen palvelukokonaisuus, johon kuuluu kaksi osaa:
- Yksinkertainen WWW-pohjainen palvelu (www.voacap.com/planner.html), jolla tehdään webbiserverillä käyttäjälle ennuste VOACAP-ohjelmistolla.
- Suoraviivainen Windows- ja Mac-pohjainen ohjelmisto (PropPlanner), jolla www-palvelusta ladattu ennuste jalostetaan käyttäjän tietokoneella käyttökelpoiseen muotoon. Tältä pohjalta voidaan lähteä tekemään strategista operointisuunnitelmaa kilpailuun tai DX-peditionille. PropPlanner-ohjelmasta on tällä hetkellä saatavana beta-versio 0.9. Uusin ohjelmaversio on ladattavissa aina samasta paikasta mistä www-palvelusta ladattava ennuste.
1. VOACAP-ennusteen tekeminen verkossa
Varsinainen VOACAP:lla laskettava ennuste tehdään webissä osoitteessa www.voacap.com/planner.html (ks. kuva). Sivulla on neljä osiota: Date, TX Site Settings, Ionospheric Parameters ja DX Site Settings.
 |
| WWW-pohjainen käyttöliittymä : www.voacap.com/planner.html |
- Date (päivämäärä) -osiossa valitaan haluttu vuosi ja kuukausi. Näiden valintojen perusteella valitaan laskennassa käytettävä auringonpilkkuluku.
- TX Site Settings (Lähetysasemakohtaiset asetukset) -osiossa valitaan lähetysaseman koordinaatit, antennit, teho ja lähetyslaji.
Koordinaatit voidaan syöttää kolmella tavalla:- valitsemalla QTH DXCC-luettelosta,
- kirjoittamalla lokaattori Name-kenttään ja painamalla "Loc calc"-painiketta, ja järjestelmä laskee koordinaatit sen perusteella tai
- kolmanneksi syöttämällä itse koordinaatit desimaalimuodossa.
Tämän jälkeen valitaan kullekin bandille erikseen käytettävät antennit. Mikäli haluaa löytää potentiaaliset avaukset ja haluaa tinkiä ennusteen tarkkuudesta, voi TX- ja DX-antenniluetteloista valita kaikille bandeille isotrooppisen antennin, jolla on 12 dBi:n vahvistus 0-90 asteen lähtökulmissa. Muussa tapauksessa kannattaa luetteloista valita mahdollisimman lähellä todellisia antenneja vastaavat antennit, jolloin ennuste vastaa myös enemmän todellisuutta.
Tehon voi valita väliltä 1-1500 wattia, ja lähetysmuodon voi valita seuraavista: CW, SSB ja AM. Lähetysmuodon valinnalla asetetaan lähetyslajikohtainen kynnysarvo signaali-kohinasuhteelle. Ks. lisää alempana. - Ionospheric Parameters (Ionosfäärin parametrit) -osiossa voi tällä hetkellä valita, halutaanko ennusteessa huomioida Es-kerroksen vaikutus. Tätä voidaan hyödyntää erityisesti kesäkuukausille ajoittuvissa ennusteissa.
- DX Site Settings (Vastaanottoasemakohtaiset asetukset) -osiossa valitaan vastaanottoasemien antennit bandeittain. Antennivalikoima ja periaatteet ovat samat kuin lähetysantenneja valittaessa (ks. yllä).
Lisäksi kohdassa DX Sites valitaan vastaanottopaikkakokoelmat. Tällä hetkellä valittavana on 3 ennaltamääriteltyä kokoelmaa:- Kaikki 40 CQ Zone -aluetta lyhyentien mukaan laskettuna,
- Kaikki 40 CQ Zone -aluetta pitkäntien mukaan laskettuna ja
- OH2UA:n erikoiskokoelma.
Nämä kokoelmat ovat etukäteen valittuja QTH-paikkoja (tyypillisesti 40-50 kpl), joihin lasketaan ennusteet asetetusta lähetysasemapaikasta. Asemapaikat on valittu mahdollisimman edustavasti kutakin CQ Zonea ajatellen kilpailumielessä, mutta näiden avulla voi tehdä hyvän suunnitelman myös kaikentyyppisten DX-peditionien tarpeisiin.
Tämän jälkeen ennusteen lasketaan menee muutama sekunti ja esille tulee tulossivu (ks. kuva alla).
 |
| WWW-pohjainen käyttöliittymä : ennusteen tulossivu |
Tältä sivulta ladataan ennuste omalle koneelle ja lisäksi ladataan koneelle ennusteen analysointiin tarvittava PropPlanner-ohjelmisto, mikäli sitä ei ole ennestään jo asennettu. Ohjelmisto on saatavana niin Windows- kuin Mac-tietokoneille. Uusin ohjelmaversio on ladattavissa täältä.
Ennusteen lataaminen koneelle tapahtuu (oikeakätisillä) klikkaamalla hiiren oikealla painikeella linkin "your VOACAP prediction as a text file" kohdalla. Avautuvasta ponnahdusvalikosta valitaan kohta, jolla kohde voidaan tallentaa kovalevylle. Mikäli linkkiä klikkaa hiiren vasemmalla painikkeella, tulee ennuste näkyviin tekstinä sellaisenaan.
Mihin PropPlanner ja www-sivun ennusteet kannattaa tallentaa?
PropPlanner-ohjelman voi asentaa kovalevyllä minne hyvänsä, esimerkiksi työpöydälle, josta se saadaan helposti ja nopeasti käyttöön. WWW-sivulta saatavat tekstimuotoiset ennusteet kannattaa tallentaa ohjelman asennushakemiston alle omiin alikansioihin, sillä ohjelma hakee ensimmäisenä tiedostoja omasta asennushakemistostaan. Tietokoneen virustorjuntaohjelmisto (esim. F-Secure) saattaa mahdollisesti takertua ohjelmistoon, mutta kun ohjelman sallii käytettäväksi, niin jatkossa ei tule ilmoituksia.
2. PropPlanner-ohjelmiston käyttö
PropPlanner-ohjelman käyttöliittymä jakautuu kolmeen osaan:
- ylimpänä on tietokannan rakenne (tietokanta sijaitsee asennushakemistossa nimellä PropPlannerDatabase.rbd). Sarakeotsikot kertovat, mitkä tiedot VOACAP-ennusteesta on tallennettu tietokantaan.
- keskellä ovat tuloksen suodattimet. Tulosta tarkastellaan bandeittain (80M oletuksena). Varsinaiset suodattimet ovat REL (QSO:n onnistumisen todennäköisyys), SNR (signaali-kohinasuhde) ja S-mittarilukema. Näistä enemmän alempana.
- alaosassa ennuste esitetään vastaanottopaikkakohtaisesti. Kullakin UT-ajanhetkellä esitetään kolme arvoa: REL (%), SNR (dB) ja S-mittarilukema. Alaosa on teknisesti ottaen tekstikenttä, jonka tiedot voidaan kopioida ja liittää esim. Excel-ohjelmaan.
2.1. Ennusteen sisäänluku ja tietokannat
VOACAP-ennuste on tekstimuodossa olevaa tietoa ja se täytyy ensiksi lukea ohjelmaan sisälle. Sisäänluku tarkoittaa tiedon siirtämistä tietokantaan (PropPlannerDatabase.rbd), josta on sen jälkeen helppoa ja nopeaa tehdä haluttuja suodatuksia halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Kun tieto on luettu ohjelmaan, ohjelman käyttöliittymän yläosa täyttyy tietuerivistä. Tyypillisesti CQ Zone DX-saittien ennusteesta saadaan yli 10,000 riviä.VOACAP-ennuste saadaan luetuksi ohjelmaan, kun mennään File (Tiedosto) -valikkoon ja valitaan sieltä kohta "Open VOACAP output...". Tässä kohtaa voi myös käyttää näppäinyhdistelmää Ctrl-O (ks. kuva).
 |
| File-valikon valinnat |
Tämän jälkeen tulee esille valintaikkuna, joka oletusarvoisesti näyttää ohjelman asennushakemiston sisällön. Tästä syystä www-palvelussa tehdyt ennusteet kannattaakin tallentaakin tämän hakemiston alle omiin alihakemistoihin. WWW-palvelusta ladatun ennusteen oletusarvoinen nimi on "prediction.txt". Valitaan siis se ja painetaan painiketta "Open" (Avaa). Ks. kuva alla.
 |
| Valitaan www-sivulta ladattu ennuste "prediction.txt" ja luetaan se PropPlanner-ohjelmaan. |
Nyt ohjelma lukee ennusteen ja ryhtyy täyttämään tietokantaa. Kun luku on suoritettu loppuun, kestää vielä hetken kun ohjelma suodattaa tietokannasta 80 metrin tiedot kaikkien vastaanottopaikkojen osalta ja näyttää ne käyttöliittymän alaosan tekstikentässä. Tämän jälkeen tulosta voidaan ryhtyä tarkastelemaan ja suodattamaan haluamallaan tavalla taikka tallentamaan Excelin ymmärtämään muotoon.
2.2. Ennusteen tulosten tarkasteleminen ja suodattaminen
Ennusteet esitetään vastaanottopaikkakohtaisesti vasemmalta oikealle. Tästä syystä alaosan tekstikenttää joutuu vierittämään vaakasuunnassa. Tämä on myös syy siihen miksi alaosan vasemmassa reunassa on esitetty UTC-ajat uudestaan, vaikka ne ovat näkyvissä varsinaisessa tekstikentässäkin. |
| PropPlanner-ohjelman esittämä ennuste bandeittain. |
Yllä olevassa esimerkissä näkyy keliennuste TX-paikasta (D64K) vastaanottopaikkoihin, jotka sijaitsevat 40:ssä eri CQ Zonessa (lyhyentien ennusteet). Joissakin tapauksissa Zone on maantieteellisesti niin laaja, että alueelta on valittu jopa pari-kolme eri kohdetta. Esimerkiksi OH:n osalta sarakeotsikossa lukee "15 OH SP". "15" viittaa CQ Zonen numeroon, OH on DXCC-maa ja "SP" on lyhenne tekstille "Short-Path" eli kyseessä on lyhyentien mukaan tehty ennuste D64K:sta OH-maahan.
Kun halutaan tehdä vertailuja esimerkiksi, mistä pahimmat häiriöt ja kusomuurit syntyvät tietyllä ajan hetkellä DX:n suuntaan, kolmoisklikkaamalla tekstikentän riviä koko rivi aktivoituu ja silloin pystyy paremmin hahmottamaan UTC-ajan vasemmalla (ks. nuoli ylhäällä olevassa kuvassa). Siirtymällä kentässä vasemmalle ja oikealle voidaan helpommin hahmottaa ennustetut arvot eri Zoneissa.
Tulosten suodattaminen tapahtuu ylä- ja alaosien välissä olevista alasvetovalikoista. Band-valikosta valitaan tarkasteltavan bandi eli taajuusalue, REL-valikosta valitaan haluttu prosenttilukema (prosenttilukema kuvaa QSO:n onnistumisen todennäköisyyttä ennustetun signaali-kohinasuhteen perusteella), jolla ja jonka yli olevat ennusteet näytetään.Oletusarvoisesti REL-arvoksi on valittu 0 (%), joka tarkoittaa että näytetään kaikki ennusteet joissa todennäköisyys on nolla tai sitä suurempi...
SNR-valikosta valitaan haluttu signaali-kohinasuhde, jolla tai jonka ylittävät arvot ainoastaan näytetään. Oletusarvona tässäkin on nolla (dB) joten kaikki mahdollinen näytetään. Tässä yhteydessä kannattaa muistuttaa valitun lähetelajin merkityksestä tulosten tulkinnassa: esimerkiksi CW:lle on asetettu 24 dB:n kynnysarvo ja mikäli tämän suodattimen arvo on pienempi kuin valitun lähetyslajin kynnysarvo, tulee tarkastella lisäksi REL- ja S-arvoja saadakseen käsityksen, onko tuona ajanhetkellä mahdollisesti keliä oikeasti.
Kolmas suodatin on S-mittarilukema. Tämäkin on oletuksena asetettu arvoon S0 (S-mittarin lukema nolla). Suluissa oleva arvo viittaa VOACAP:n ennustamaan signaalitehoon, jonka VAOCAP ilmoittaa miinusmerkkisenä lukuna. Signaalitehosta voidaan tehdään melko suoraviivainen muunnos S-mittarin lukemaksi. On huomattava, että ennustettu S-mittarin arvo "S9" tarkoittaa vaihteluväliä S9...S9+60 dB.
Kokeilemalla suodattimia käytännössä huomaa nopeasti, miten ne vaikuttavat tuloksen esittämiseen.
2.3. Ennusteen tallennus Excel-muotoon
Kun käyttöliittymän alaosassa oleva ennuste halutaan siirtää Excel- (tai OpenOfficen/LibreOfficen) taulukkolaskentaan, valitaan File-valikosta kohta "Save propagation data..." tai käytetään näppäinyhdistelmää Ctrl-S.Itse olen tehnyt niin, että asetan kursorin alaosan tekstikenttään ja käytän näppäinyhdistelmää Ctrl-A jolla aktivoin kaiken tekstin ja Ctrl-C jolla kopioin sen Leikepöydälle (= tietokoneen muistiin). Sieltä siirrän sen sitten Exceliin näppäinyhdistelmällä Ctrl-V (Paste/Sijoita), jolloin säästytään työteliäältä tallentamiselta. Excelissä tallennan tulokset bandikohtaisesti omille välilehdilleen ja sieltä kopioin tarvittaessa OH:ta koskevat ennusteet omalle yhteenveto-välilehdelle, jolloin saadaan sopiva kokonaiskuva kaikien bandien ennusteista. Yhteenveto-lehdellä olen käyttänyt korostusväriä näyttämään kunkin bandin ehdottomasti parhaat ajankohdat keliavauksille. Katso esimerkki alla.
Miten tuloksia tulkitaan?
Tutkitaan seuraavaksi esimerkinomaisesti VOACAP:n tekemää ennustetta lyhyentien kautta D64K:sta 40 CQ Zone -alueelle. Voit käyttää allaolevaa vuorovaikutteista Exceliä normaalisti tai ladata sen koneellesi:
Jokaisessa tietosolussa esitetään kolme asiaa välilyönnillä erotettuna:
- QSO:n onnistumisen todennäköisyys (vaihteluväli 0-100%). Tämä on VOACAP:n REL-tulosparametri. Todennäköisyyttä peilataan valittuun lähetyslajiin.
- SNR eli signaali-kohinasuhde. Tämä on mediaaniarvo ja sitä on käytännössä vaikea suhteuttaa muuhun kuin lähetyslajikohtaisiin kynnysarvoihin, joita yleisesti pidetään alimpina signaali-kohinasuhteina joilla ko. lähetyslajeja pystyy kopittamaan. Eri lähetyslajeille valitsemani kynnysarvot ovat: CW = 24, SSB = 38 ja AM = 49.
- S-mittarilukema. Tämä lasketaan VOACAP:n SDBW-mediaaniarvosta eli todellinen hetkellinen arvo vaihtelee huomattavasti ennustetun arvon molemmin puolin.
Esimerkiksi 13 UTC 15 metrillä ("97 64 S7") tarkoittaa seuraavaa: kuson onnistumiselle on ennustettu 97 %:n todennäköisyys ja ennustettu signaali-kohinasuhde on ”64”. Muistetaan että CW:llä verrokkina on 24, alin SNR jolla CW:tä pystyy kopittaan eli ennuste on rutkasti yli 24:n. Ja viimeinen luku ”S7” tarkoittaa että S-mittarin mediaaniarvo on S7 eli ihan hyvä signaali.
Jos tutkitaan 10 metriä, niin ennusteessa on todella hyvät todennäköisyydet 08-10 UTC (korostettu oranssilla): 93%, 94% ja 93%. Kuitenkin signaalinvoimakkuudet ovat vain S5:n luokkaa! Tässä kohtaa tuo SNR on hämäävä: pienelläkin signaalinvoimakkuudella saadaan korkeat signaali-kohinasuhdearvot, sillä yläbandeilla kohina on mitätön! Erityisen selkeä, varoittava esimerkki on 06 UTC kympillä: "60 29 S0". Ennuste sanoo, että kuson onnistumisen todennäköisyys (REL) on 60%, SNR = 29 mutta signaalinvoimakkuus on mitätön "S0" eli kohinan rajamailla!
Tästä seuraa opetus, ettei pelkästään REL-todennäköisyyksiä voi/saa tuijottaa yksinään, varsinkaan yläbandeilla, vaan pitää myös tarkastella S-mittarilukemia. Vastaavasti 80 metrillä toisin päin: siellä on kusoille ennustettu vaatimattomammat todennäköisyydet ja signaali-kohinasuhteet, mutta signaalinvoimakkuutta silti löytyy!
Eli yhteenvetona: meidän täytyy luoda kokonaiskäsityksemme näiden kolmen arvon (REL, SNR ja signaalinvoimakkuus) pohjalta eikä tuijottaa sokeasti vain yhteen arvoon tai tulosparametriin!
Katsotaan vielä, miten VOACAP Online esittää graafisen REL-ennusteen yhteysvälille D64K-OH elokuussa 2012.
Lopuksi tarkastellaan vielä hämärävyöhykekarttoja, joiden pohjalta kannattaa miettiä mahdolliset alabandien (160M, 80M ja jopa 40M) parhaat hetket OH:n ja D64K:n välillä.
Tässä aamun tilanne:
Tilanne illalla:
Lopuksi tarkastellaan vielä hämärävyöhykekarttoja, joiden pohjalta kannattaa miettiä mahdolliset alabandien (160M, 80M ja jopa 40M) parhaat hetket OH:n ja D64K:n välillä.
Tässä aamun tilanne:
 |
| D64K-OH: 02 UTC. VOACAP ei ennusta minkäänlaista keliä tähän aikaan, mutta tästä se keli voisi alabandeilla nousta... |
 |
| D64K-OH: 03 UTC. VOACAP ei ennusta mitään esim. 80 metrille, mutta ehkäpä vielä nytkin voisi olla pieniä mahdollisuuksia? |
Tilanne illalla:
 |
| D64K-OH: 16 UTC. Aurinko laskee D6:ssa ja voisi kuvitella, että alabandien keliä on hämärävyöhykkeen suuntaan UN, UA9, UA0... |
 |
| D64K-OH: 18 UTC. Auringonlaskuun on OH:ssa vielä aikaa, VOACAP rupeaa näkemään 80 metrillä jo jotain, mutta onko se todellista? Muistetaan, että VOACAP ei pysty ennustamaan hämärävyöhykekeliä. |
 |
| D64K-OH: 21 UTC. Sanotaan, että monissa tapauksissa DX:n keskiyön aikaan voi esiintyä keliä. OH:ssa ollaan yöllä hämärävyöhykealueella monta tuntia. Se saattaa tuoda miellyttäviä yllätyksiä! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti